Kyselyopas

Älykäs zoomaus osoittaa tärkeimmät kehityskohteet

Z-method

Miksi käyttää Älykästä zoomausta?

Jokainen johtaja tai kehittäjä on joutunut tilanteeseen, jossa käsillä on suuri joukko dataa, mutta ei ole mitään selvää polkua eteenpäin. Mitkä tuloksista ovat merkittäviä, millä on vastaajillemme väliä? Mihin asioihin pitäisi puuttua, jotta voimme hymyssä suin jatkaa työskentelyä kollegoina, eikä teidemme tarvitse erota? Mitkä asiat saavat asiakkaamme lumoutumaan brändistämme niin, etteivät he koskaan edes harkitse vaihtamista? Tällaisiin perimmäisiin kysymyksiin päästään kiinni Zeffin tieteellisellä menetelmällä, joka tunnetaan myös Älykkäänä zoomauksena®*.

*Jos olet kulkenut matkassamme pitkään, olet voinut puhua siitä myös suhteellisena raportointitapana tai normeerattuna raporttina. Rakkaalla lapsella on monta nimeä.

"..on helpompi nähdä ne asiat, joihin tulisi kiinnittää huomiota, siis asiat joille tarvitsisi tehdä jotain."

 

Huom! Tämä kirjoitus hyödyntää ZEF-menetelmän kuvausta teoksessa Sähköä kyselyyn! Web-kysely tutkimuksessa ja tiedonkeruussa. 2008. Suvi Ronkainen & Anne Karjalainen (toim.) Lapin yliopiston menetelmätieteiden laitoksen tutkimuksia. Rovaniemi: Lapin yliopistopaino.

 

Älykäs zoomaus Zeffillä, mitä se tarkoittaa?

Zeffin Älykäs zoomaus pohjautuu tilastolliseen menetelmään nimeltä normeeraaminen. Englanniksi Zeffin taustalla olevan menetelmän koko nimi kuuluu Z-scored Electronic Feedback, jonka lyhennyksestä myös yritysnimi ZEF Oy tulee.

Älykäs zoomaus -menetelmän toteuttama normeeraaminen hajottaa vastaukset koko taulun alueelle niin, että se säilyttää vastausten keskinäiset suhteet. Älykkäällä zoomauksella toteutetussa raportissa varsinaista neutraalia aluetta ei ole lainkaan, sillä keskellä taulua sijaitsee keskiarvo nolla. Älykkään zoomauksen tuottamat arvot eivät siis ole absoluuttisia tuloksia, vaan suhteellisia.

Tutkimuksessa on todettu, että menetelmän hyödyllisyys korostuu arvioitavien ominaisuuksien suhteellisia eroja tarkasteltaessa. Näin saadaan esille esimerkiksi suhteellisesti tärkeimmät kehittämiskohteet tai merkittävimmät vahvuudet.

Miten menetelmä käytännössä toimii

Menetelmää sovelletaan jana- ja nelikenttäkysymyksiin. Nelikenttä-kysymyksissä Zeffi normeeraa vastaukset kahdessa vaiheessa. Ensin normeeraus lasketaan erikseen jokaisen vastaajan kaikille sellaisille vastauksille, jotka kuuluvat johonkin kaksiulotteiseen kysymykseen ja joissa on sama vastausasteikko. Normeeraus suoritetaan nelikentän molemmilla akseleilla erikseen. Tämän jälkeen yksittäisistä normeeratuista vastauksista lasketaan vielä keskiarvot, jotka vielä kerran normeerataan.

Normeeraus säilyttää keskiarvojen suhteellisen sijainnin toisiinsa nähden, mutta erot suhteissa korostuvat. Vastausten keskinäisillä suhteilla on enemmän merkitystä kuin vastaajien antamilla arvoilla. Tulosten tulkitsijan on kuitenkin muistettava normeerauksen vaikutus vastausjakaumiin. 

Vaikka Älykkään zoomauksen käyttö vaatii raportin tulkitsijalta tiettyä huolellisuutta, se on erittäin voimakas työkalu, joka toiminnallistaa saadun tiedon. Asiat, jotka ovat vastaajajoukon näkökulmasta kehityskohteita nousevat esiin pika-SWOT-analyysin tyyppisesti nelikentän vasempaan yläneljännekseen ja vahvuudet puolestaan oikeaan yläneljännekseen.

Tutkimustiedon perusteella Zeffin Älykäs zoomaus sopii erityisesti tilanteisiin, joissa ajatellaan erilaisten vastaustyylien tuottavan mittausvirheitä vastausjakaumiin. Normeeraus korjaa syntyvät asennevääristymät eli sen, että vastaustyylit ja kysymyksissä esitettyjen asteikkojen ymmärtämiset voivat poiketa eri vastaajilla. Älykäs zoomaus huomioi kunkin vastaajan yksilöllisen vastauskäyttäytymisen ikään kuin luomalla jokaiselle vastaajalle oman mitta-asteikkonsa.

Tiivistäen voidaan sanoa, että näin poistuvat esimerkiksi erilaiset vastaustyylit, kuten hyvin positiivisten tai negatiivisten vastaajien vastausten tuoma vaikutus. Vastaajia analysoidaan siten, että huomio kiinnittyy siihen, missä asioissa vaikkapa negatiivinen vastaaja on suhteellisesti tarkastellen positiivisempi kuin yleensä. Siis tarkastelee vastauksia normaalijakaumalle palautettuina.

Normeeraus samaistaa pienet erot vastausjakaumissa ja tarkastelee ainoastaan kysyttyjen ominaisuuksien keskinäistä eroa. Huomio kiinnittyy siis ominaisuuksien keskinäisten suhteiden järjestämiseen. Tutkijaa kiinnostaa, millaisella tavalla vastaaja suhteuttaa ja järjestää vastaukset keskenään, eikä niinkään vastausten absoluuttinen pistemäärä. Näin on helpompi nähdä ne asiat, joihin tulisi kiinnittää huomiota, siis asiat joille tarvitsisi tehdä jotain.

Miten saan Älykkään zoomauksen käyttöön

Zeffissä Älykäs zoomaus on otettavissa käyttöön Analysoi-välilehdellä. Sinun ei tarvitse tehdä mitään erityisiä valmisteluja, mutta pari asiaa on hyvä huomioida. Aseta kysymysryhmät kyselyssäsi muotoon Älykäs ryhmä, jolloin Älykäs zoomaus on hyödynnettävissä. Lisäksi tilastollinen menetelmä edellyttää toimiakseen vähintään 3 kysymystä samaan vastaustauluun, käytännössä samaan kysymysryhmään.

Eli kertauksena:

  1. Pyri kokoamaan vähintään 3 nelikenttä- tai janakysymystä samaan kysymysryhmään.
  2. Kytke kysymysryhmän valinnoista Älykäs ryhmä -valinta aktiiviseksi.
  3. Nyt olet valmis tarkastelemaan vastauksia Älykkäällä zoomauksella, kun niitä alkaa kertyä. 
  4. Analysoi-välilehdellä sinun tarvitsee vain klikata Älykäs zoomaus -valintaa ja kehittämiskohteet nousevat esiin.

Yksinkertaista, eikö totta?

Miten itse hyödyntäisit älykästä zoomausta?

Kokeile ilmaiseksi >>