Zeffin asiakkaat ovat jakaneet kanssamme tuhansia kyselytarinoita. Asiantuntijamme ovat myös usein mukana itse toiminnassa eli toteuttamassa asiakkaiden kanssa kyselyjä. Monet tarinoista ovat yleistettäviä ja niiden perusteella muutkin asiakkaat voivat kehittää toimintaansa. Parhaiden käytäntöjen jakamiseksi syntyi tämä uutiskirje - toivottavasti se antaa sinulle ajattelemisen aihetta!
Haluaisitko muuten jakaa oman kyselytarinasi joko toimitettuun uutiskirjeeseemme julkaistavaksi tai vaikka lyhyenä case-videona? Se onnistuu ilman muuta, ota yhteyttä vaikkapa alla olevan Zeffi-koulutukset -linkin kautta ja jutellaan lisää.
Yksi teemoista, joka kyselytarinoissa toistuu on tulosten jalkauttaminen toimintaan. Miten usein olet kuullut puhuttavan tästä? Me, Zeffin asiantuntijat, ainakin törmäämme tähän.
Ajatellaan aluksi niitä perinteisiä kyselyjä. Eikö ole totta, että olet jossain työroolissasi törmännyt kyselyraportteihin, joissa esitellään keskiarvoja kysymyksittäin (likert-asteikolla tietenkin) ja tuijotetaan missä kohtaa lukusarja muuttuu 3,4:stä 3,5:n.
Antaako tämä käytännöllisiä toimenpidesuosituksia ja kertooko se mihin tulosten perusteella tulisi ryhtyä? Vastaus on luonnollisesti “ei anna”.
Kuitenkin tuo lähestymistapa on hämmästyttävän monessa paikassa edelleen tapa toimia. On kysyttävä itseltä ja organisaatiolta, voidaanko ihmiskeskeiset tietoresurssit, vaikkapa kyselydata jättää näin vähälle huomiolle ja antaa tasoitusta niille kilpailijoille, jotka toimivat tietoperusteisesti.
Epäselvät tulokset antavat päätöksenteolle mahdollisuuden tuloksista riippumatta, ei niihin perustuen. Eli ilman kunnollisia toimintaan johtavia päättelymekanismeja ei saada täyttä hyötyä kyselyistä, vaikka toiminta näennäisesti dataohjattua olisikin.
Zeffin tarina päätöksenteon tukijana
ZEF on yrityksenä perustettu juuri päinvastaiseen kehittämisfilosofiaan, kuin edellä kuvattu perinteisten kyselyjen maailma nojasi. Alkuvaiheessa päätöksentekijöille tarjoamassamme tuessa olivat keskeisessä roolissa normeeraavan menetelmän (patentoitu Z-scoring eli ZEF-menetelmä) edut, jotka mahdollistivat suhteellisesti merkittävimpien kehittämiskohteiden ja vahvuusalueiden tunnistamisen siten, että henkilö- tai vastaajaryhmäkohtaiset vinoumat (esim. vastaajaharha ja kulttuuriset erot arviointikäyttäytymisessä) eivät vinouta vastauksien tulkintaa.
Nämä ensi vaiheen tekniikat olivat luonteeltaan tilastollisia ja ne tarjosivat vankan pohjan asiakkaidemme kehittämistyölle. Normeeraavan menetelmän keskeisiä kehittäjiä on ZEF:n perustaja professori emeritus Esko Alasaarela. Nämä menetelmät ovat edelleen tarvittaessa käytössä työkalussa tekoälymenetelmien lisäksi.
Viimeiset vuodet ovat olleet tekoälykehityksen aikaa. Ensimmäisessä vaiheessa toteutettiin kieliteknologiauudistuksia, joiden kautta päästiin kiinni avoimeen tekstiin. Jopa perinteisesti haastavilla pohjoismaisten kielten alueilla, kuten suomessa ja ruotsissa, jotka taipumisensa vuoksi olivat estäneet esim. kehittämästä älykkäitä sanapilviä. Ratkaisimme tämän haasteen yhdessä johtavan pohjoismaisen kielitalon Lingsoftin kanssa.
Ensimmäisessä tekoälyaallossa toimme myös sentimenttianalyysin ja tunneprofiloinnin mukaan Zeffin raportointiin. Nyt oli mahdollista tunnistaa tekstin sävy avoimista palautteista ja vaikkapa järjestää palautteen positiivisesta negatiiviseen sekä laskea yksikkö- tai tuotekohtaisia tekstipalautteiden keskiarvoja. Tunneprofilointi puolestaan tunnisti jopa 20 eri tunnetta avoimesta tekstistä. Tämä oli täysin uutta kyselytyökaluissa, mutta ei vielä sitä, mitä tekoälyllä olisi seuraavina vuosina tarjottavanaan.
Uudistus, joka lopulta muutti asiakkaidemme tapoja kehittää toimintaansa eniten ei ollut mikään edellä kuvatuista vaan viimeaikainen suurten kielimallien mahdollistama kehitys aidosti toiminnallistettavien tulosten (actionable insights) saralla. Se, mitä asiakkaat olivat kaikkein eniten omassa päässään miettineet ja toki myös meidän asiantuntijoiden kanssa pohtineet, oli kysymys: mitä meidän tulisi näiden kyselytulosten perusteella tehdä.
Tekoälyn kehitys mahdollisti tähän kysymykseen vastaamisen yhtä vankalla ja validilla tavalla, kuin perinteinen normeeraava menetelmämme olli tehnyt - mutta teki sen vieläpä luonnollisella kielellä käskytettävällä käyttöliittymällä. Näin mahdollistui keskustelu oman aineiston kanssa samaan tyyliin kuin isompien asiakkaiden tiimeissä oli keskusteltu analyytikkotiimien kautta. Toiminnallistettavat tulokset muuttivat tavan paitsi tehdä kyselyjä, myös kehittää organisaatioiden toimintaa.
Zeffin tiedolla johtamisen malli
Me Zeffillä puhumme tiedolla johtamisen mallista, pohjautuen Demingin jatkuvan kehittämisen kehään (Plan - Do - Check - Act). Tehokas tiedolla johtaminen edellyttää juuri tämän viimeisen Act-osan ratkaisua, jonka myötä saadaan käännettyä tulokset toimintaan (actionable insights).
Kaikki alkaa tekoälyhaastattelusta, jossa tekoäly nostaa esiin tärkeimmät teemat ja juurisyyt. Haastatteluaineistosta tyypitellään yleisimmät teemat ja tehdään roolikohtaiset analyysit. Tämä on oleellista, koska esim. talousjohtajalla on eri näkökulma kuin henkilöstöjohtajalla ja molemmille voidaan tarjota sama data heidän tietotarpeitaan painottaen. Analyysin lopputulemana syntyvät myös toimenpidesuositukset, joiden pohjalta päätöksentekijät voivat hioa lopullisen toimintasuunnitelman.
Video. Tekoälyagentti Esko tukee analyysia vahvasti ja mahdollistaa lisäkysymykset.
Tietoprosessina laadukkaan päätöksentekoaineiston synnyttämisessä voidaan nyt keskittyä aidosti skenaariotyöhön ja vaikuttavimpien toimenpidevaihtoehtojen validointiin sen sijaan, että käytettäisiin pitkiä aikoja pelkän päätöksenteon pohja-aineiston tuottamiseen. Kaikki työ aineiston kanssa tapahtuu automaattisesti ja luonnollisella kielellä. Voit siis pyytää tekoälyagenttia, joka tuttavallisesti on nimetty Eskoksi, tekemään jatkoanalyysia ja vaikkapa muokkauksia raporttiaineistoihin.
Se tarkoittaa muun muassa seuraavia asioita:
- ajankäytön painopisteen siirtymistä tiedonkäsittelystä analyysiin ja päätöksentekoon
- päätöksentekosyklin selvää nopeutumista
- konkreettisia rooli- tai tiimitason toimenpidesuosituksia
- mahdollisuutta käydä syventävää keskustelua aineiston kanssa
- mahdollisuutta tehdä “entä jos” -tyyppistä analyysia
- mahdollisuutta jatkuvaan mittaukseen ja tekoälyanalyysiin staattisen sijasta
- strategista loikkaa pienille ja keskisuurille yrityksille (saadaan isojen yritysten analyysiresurssit tekoälykehityksen kautta kustannustehokkaasti)
Lopuksi
Tekoälyn avulla voimme vihdoin nähdä, mitkä toimet todella vaikuttavat ja miten. Organisaatiot, jotka rakentavat päätöksensä toiminnallistettavien tulosten varaan, saavat strategista etumatkaa ja epäreiluja kilpailuetuja.
Ne jotka kysyvät, saavat dataa. Ne jotka ymmärtävät, saavat etumatkaa.
Lopuksi vielä pohdittavaa työpaikan kahvipöytään - Millainen on teidän organisaationne vaikuttavin yksittäinen kysely ja miksi?
Jäikö jokin teema mietityttämään - Haluatteko jutella Zeffin asiantuntijoiden kanssa tarkemmin aiheesta?
- Varaa maksuton konsultaatio tästä.
- Voitte myös osallistua maksuttomiin arkitorstaisiin webinaareihimme, joista lisätietoa löytyy sivuiltamme.