Yritykset ovat investoineet vuosikymmeniä Business Intelligenceen (BI) ja hyvästä syystä. Ilman BI:tä tiedolla johdettu organisaatio olisi haavekuva. Raportointi on kehittynyt reaaliaikaiseksi, analytiikka ennakoivaksi ja päätöksenteko yhä dataohjautuvammaksi.
Silti yksi keskeinen ulottuvuus jää usein näkymättömiin. Liiketoiminnan luvut kertovat, mitä tapahtuu, mutta ihmiset selittävät, miksi. Ihmiskeskeinen data on usein jätetty analyyseissa sivummalle, perustavana ajatuksena sen tulkinnanvaraisuus ja subjektiivisuus.
Entä jos haastaisimme tätä ajatusta hieman. Eikö olekin totta, ainakin juhlapuheissa, että asiakkaiden hiljaiset signaalit ja henkilöstön hiljainen tieto ovat arvokkaita datalähteitä? Miksi niitä ei sitten aktiivisemmin tulkita osana organisaation tietojohtamista ja tilannekuvaa?
Zeffillä tätä näkymätöntä ulottuvuutta kutsutaan nimellä People Intelligence (PI). Tämä uutiskirje avaa ajatteluamme hieman.
Liiketoiminnan luvut kertovat, mitä tapahtuu, mutta ihmiset selittävät, miksi.
Dataa on enemmän kuin koskaan – merkitystä vähemmän
Liikkeenjohdon auktoriteetit, kuten Gartner, ovat toistuvasti todenneet, että analytiikka- ja BI-alustojen suurin haaste ei ole datan saatavuus vaan sen hyödyntäminen päätöksenteossa. Organisaatiot keräävät valtavia määriä dataa, mutta kamppailevat sen kanssa, miten data muutetaan ymmärrykseksi ja toiminnaksi.
Forrester kuvaa kypsien organisaatioiden siirtymää datavetoisesta ajattelusta kohti päätöksentekokeskeistä -mallia, jossa analytiikan arvo mitataan sen vaikutuksella päätöksiin, ei raporttien määrällä.
Tässä siirtymässä yksi tekijä nousee jatkuvasti esiin: ihmiset.
- ihmiset tekevät päätökset
- ihmiset toteuttavat strategian
- ihmiset luovat asiakasarvon
Silti ihmisistä syntyvä data jää usein irrallisiksi siiloiksi BI-stackin ulkopuolelle tai jätetään jopa kokonaan tulkitsematta. Parhaimmillaan tehdään erillisiä tekoälyajoja avoimeen tekstiin ja luotetaan sen korjaavan tilannetta. Entä jos asetelman kääntäisi niin päin, että ihmiskeskeiset datavirrat yhdistetään saumattomasti muuhun BI-dataan ja niitä analysoidaan kokonaisuutena, jumittumatta siiloihin? 
People Intelligence tuo ihmiskeskeisen datan BI-stackiin
Zeffin ajattelussa People Intelligence rakentuu ajatukselle, että liiketoiminnan ymmärtäminen edellyttää kaiken ihmiskeskeisen datan tarkastelua kokonaisuutena ja osana laajempaa BI-varantoa.
Tämä tarkoittaa esimerkiksi:
- asiakasdataa: kokemukset, käyttäytyminen, odotukset, kitkakohdat
- henkilöstödataa: sitoutuminen, kuormitus, muutoskokemus, arjen toimivuus
- kumppani- ja sidosryhmädataa: yhteistyön sujuvuus, luottamus, yhteiset tavoitteet
People Intelligence ei tarkastele näitä erillisinä funktioina, vaan yhdistää ne liiketoiminnan mittareihin ja kehityskulkuihin.
Akateemisessa tutkimuksessa tätä lähestymistapaa on pitkään kuvattu sosio-teknisenä näkökulmana: organisaatioiden tulokset syntyvät teknisten järjestelmien ja inhimillisten tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Ilman ihmisulottuvuutta analytiikka jää väistämättä vajaaksi. Aiempina vuosikymmeninä teknologian rajoitteet ovat esteneet tehokkaat ratkaisut akateemisen tutkimuksen jatkeeksi, mutta eivät enää.
Sense-making-kerros datan ja päätösten välissä
Johtamisen ja organisaatiotutkimuksen klassinen havainto (mm. Karl E. Weickin sensemaking-teoria) on, että organisaatiot eivät toimi datan perusteella, vaan tulkintojen perusteella.
People Intelligence toimii tässä sense-making-kerroksena:
- se auttaa ymmärtämään, mitkä ihmisiin liittyvät tekijät selittävät liiketoiminnan muutoksia
- se yhdistää heikot signaalit ennen kuin ne näkyvät KPI-mittareissa
- se tuo kontekstin numeroiden ympärille
- se auttaa tekemään odottamattomia löydöksiä eri datalähteiden tietoa yhdistämällä
- se auttaa poistamaan päätösten toimeenpanon riskejä ja luomaan mahdollisuuksia huomioimalla hiljaisen tiedon
Ilman tätä kerrosta Business Intelligence jää helposti historiankirjoitukseksi ja tulkintakehys vajaaksi: tarkaksi kuvaukseksi menneestä, mutta heikoksi ohjaamaan tulevaa, lisäksi kadottaen ihmiskeskeisen hiljaisen tiedon.
Kyselyt ovat yksi signaali, eivät People Intelligencen ydin
Kyselydata voi olla arvokas osa People Intelligenceä, mutta People Intelligence ei rakennu yksittäisten mittaushetkien varaan. Se kattaa myös kaiken muun ihmiskeskeisen datan yrityksen tietovarannoissa.
Sekä liikkeenjohdon tutkimus että akateeminen kirjallisuus osoittavat, että:
- mielipiteet ilman kontekstia eivät selitä käyttäytymistä
- ihmisvaikutukset näkyvät usein epäsuorasti liiketoimintadatan kautta
- todellinen ymmärrys syntyy eri datalähteiden yhdistämisestä
People Intelligence ei siis kysy vain mitä ihmiset sanovat, vaan miten ihmiskeskeiset tekijät vaikuttavat liiketoiminnan lopputuloksiin.
Johtavat konsulttimme tarjoavat tarvittaessa mielellään konsultointia siihen, miten BI ja PI-datalähteet yhdistetään, oli ihmiskeskeisessä datassanne sitten mukana kyselydataa tai ei.
Miksi People Intelligence -ajattelu on nyt ajankohtaisempaa kuin koskaan?
Koska toimintaympäristö on muuttunut:
- muutos on jatkuvaa, ei episodista
- organisaatiot ovat verkostomaisempia
- kilpailuetu syntyy yhä useammin ihmisistä, ei prosesseista
- ihmiskeskeisen hiljaisen tiedon ja signaalien hyödyntäminen on viimeisiä BI:n aloja, joissa kilpailijanne eivät vielä johda tiedolla
Gartner ennustaa, että tulevaisuuden menestyvät organisaatiot erottuvat kyvyllään yhdistää analyyttinen ja inhimillinen ymmärrys päätöksenteossa.
Me Zeffillä uskomme, että People Intelligence on Business Intelligencen seuraava kehitysvaihe.
Kun ihmiskeskeinen data tuodaan osaksi BI-stackia ja sille annetaan merkitys, liiketoiminnan luvut alkavat viimein kertoa koko tarinan, eivät vain osaa siitä.
Onko teidän organisaationne valmis täydentämään Business Intelligenceä ja ottamaan ihmiskeskeisen datan haltuun? Tämä voi tarjota teille epäreilun kilpailuedun suhteessa kilpailijoihinne, jotka eivät tätä ajattelua vielä sovella.
Ne jotka kysyvät, saavat dataa. Ne jotka ymmärtävät, saavat etumatkaa.
Lopuksi vielä pohdittavaa työpaikan kahvipöytään - Miten saumattomasti ihmiskeskeinen tieto niveltyy teillä muihin päätöksenteon tietolähteisiin?