“..valitset Must-Win-Battlet ja tunnistat yksilöiden eri vaikuttimet osana muutosta (..) sen pohjalle rakennat systemaattisen ja innostavan muutoksen toteutuksen. “
Uskottava ja jaettu suunnitelma muutoksen taustalla
Picture: Alexander Milo / Unsplash
Organisaatiomuutos on väistämätön osa yritystoimintaa. Sitä väistämättömämpi, mitä pidempään liiketoiminta jatkuu ja mitä laajemmaksi organisaatio kasvaa alkuperäisen perustajatiimin lisäksi.
Jotta muutos voi onnistua, täytyy rajalliset kehityspanokset pystyä nivomaan tiiviiksi kokonaisuudeksi, joka on myös toteutettavissa. Ei siis riitä, että kulmahuoneesta käsin tai johdon korkean paikan retriitissä tuotetaan strateginen muutospaperi vailla kytköksiä arjen tekemiseen.
Toisaalta ei voida myöskään koota kaikkea maan ja taivaan väliltä yhteen suunnitelmaan ja lähteä siitä, että voimavarat muutoksen läpivientiin ikään kuin taianomaisesti ilmestyvät käyttöömme, kun aika on.
Voimavarat muutokseen kiteyttävää ajattelua avataan ansiokkaasti esim. Malnightin ja kumppanien (2005) teoksessa Must-Win Battles – Creating Focus You need to achieve your Business Goals. Vaikka teos täyttää ensi vuonna taas pyöreitä vuosikymmeniä, muutosjohtajan näkökulmasta se ei ole pölyttynyt tippaakaan.
Toteuttamiskelpoinen suunnitelma huomioi organisaation käytettävissä olevat resurssit ja sen henkisen matkan, joka muutoksen onnistumiseksi on käytävä läpi. Oleellista on tunnistaa se kourallinen asioita, joiden saavuttaminen todella vaikuttaa organisaation toimintakykyyn ja joiden ratkaisemiseen organisaation parhaat voimat tulee valjastaa. On päätettävä, mitkä taistelut on voitettava, emme voi voittaa kaikkialla.
Eli onnistuminen edellyttää oikeita valintoja, tiimin mukaan ottamista ja pragmaattista (yleensä budjetti-) rajoitteiden huomioimista. Jos näistä asioista ei ole huolehdittu, käy kuten suomalaisille autoilijoille syksyllä, kun talvi jälleen kerran yllättää – muutosvastarinta nousee riittämättömästi juurrutetusta toteutuksesta, eikä tämän pitäisi olla yllätys.
Mikä sitten neuvoksi? Kuinka kehittämisen vaatimat resurssit vapautetaan nykyisestä perustoiminnasta eli muutos maksaa itse itsensä takaisin ilman lisäresursseja ja korkojen kera?