Laatumielikuvien selvittäminen digitaalisessa kyselyssä
Laadullinen tutkimus tarkastelee tutkittavan ilmiön laatuun, ei määrään liittyviä piirteitä. Meille Zeffissä laadullinen tutkimus sisältää aina myös mahdollisuuden analyysivaiheessa tehtäviin määrällisiin tarkasteluihin, esimerkiksi suhteuttamalla tietyssä teemassa annettuja laadullisia arvioita toisiinsa. Laadullinen, kvalitatiivinen, tutkimus eroaa kuitenkin leimallisesti määrällisestä, kvantitatiivisesta tutkimuksesta.
Laadullisen tutkimuksen tavoite on kuvailevan tiedon saaminen tutkittavasta kohteesta eli tarkoituksena on selvittää, millainen ilmiö on kyseessä. Jos ajattelemme kahta yleisintä sähköisen kyselyn tyyppiä, asiakastyytyväisyyskyselyä ja työtyytyväisyyskyselyä, laadullisen tutkimuksen päämääränä voisi olla esimerkiksi asiakkaiden laatumielikuvan selvittäminen, tai työhyvinvoinnin kokemuksen selvittäminen tietyn vastaajajoukon keskuudessa.
Digitaalisia kyselytyökaluja hyödyntäen laadullisessa tutkimuksessa voidaan soveltaa puhtaan kuvailevien vapaatekstikysymysten lisäksi esimerkiksi jana- tai nelikenttäkysymyksiä, joissa kysytään vastaajien mielipidettä esimerkiksi asiakaspalvelun laatuun liittyen. Tällainen lähestymistapa mahdollistaa laatuun liittyvien seikkojen tarkastelun ilman, että joudutaan turvautumaan esimerkiksi diskurssi- tai narratiivianalyysiin.
Kuva 1. Väittämäkysymykset toimivat laadullisessa tutkimuksessa.
Suositeltavaa on käyttää väittämämuotoisia kysymyksenasetteluja, jolloin voidaan saada tietoa joko yksiulotteisesti (janakysymys) tai kaksiulotteisesti (nelikenttäkysymys). Yksiuloitteisessa tarkastelussa voidaan selvittää esimerkiksi, kuinka hyvin vastaajat kokevat laadullisten väittämien toteutuvan arvioinnin kohteen kohdalla. Arviointiasteikko voisi näin tarkastellen olla esimerkiksi suoriutuminen Likert-asteikolla (1 - 5), jonka ääripäiksi asetettaisiin 5 = ehdottomasti samaa mieltä ja 1 = ei lainkaan samaa mieltä. Lisätietoa Likert-asteikosta seuraavassa blogissamme.