Johtoryhmät törmäävät liiketoiminnassa yllätyksiin:
- Asiakkaiden käyttäytyminen muuttuu nopeammin kuin ennusteet.
- Kilpailun kenttä muuttuu ja vanhat opit eivät päde.
- Avainhenkilöitä lähtee organisaatiosta odottamatta.
- Strategiset hankkeet eivät etene kuten oli ajateltu.
Dataa kyllä on, mutta tulevaisuutta on silti vaikea nähdä. Ennakoiva tulevaisuusajattelu (Foresight) ja sitä tukeva analytiikka nousevat keskeisiksi kilpailutekijöiksi.
Foresight-työ ei ole ennustamista, vaan parempaa päätöksentekoa
Ennakoiva tulevaisuusajattelu (Foresight) ymmärretään joskus väärin ennustamisena. Se voidaan sekoittaa myös numeerisiin ennusteisiin (Forecast), joita esim. myynnin saralla on tehty maailman sivu. Todellisuudessa Foresight-työn ydin on paljon käytännöllisempi: se on kykyä tunnistaa varhaisia signaaleja ja käyttää niitä parempien päätösten tekemiseen.
Kuten tämän uutiskirjeen aiemmissa julkaisuissa on käyty läpi, analytiikan tutkimuksessa puhutaan usein neljästä analyysin tasosta:
- mitä tapahtui
- miksi se tapahtui
- mitä todennäköisesti tapahtuu seuraavaksi
- mitä meidän pitäisi tehdä
Monet organisaatiot ovat kehittyneet pitkälle ensimmäisissä vaiheissa. Mittarit ovat kunnossa ja raportointi toimii. Mutta strateginen arvo syntyy vasta silloin, kun analytiikka auttaa katsomaan eteenpäin. 
Suurin osa yrityksen riskeistä on ihmislähtöisiä
Kun tarkastellaan organisaatioiden suurimpia riskejä ja mahdollisuuksia, yksi asia nousee nopeasti esiin: ne liittyvät lähes aina ihmisiin.
Esimerkiksi:
- asiakasuskollisuus
- työntekijöiden sitoutuminen
- kumppanuuksien toimivuus
- sidosryhmien luottamus
Nämä tekijät vaikuttavat suoraan kasvuun, innovaatioihin ja kilpailukykyyn, mutta eivät näy selkeästi perinteisessä operatiivisessa datassa. Ihmiskeskeinen data on usein hajanaista, kontekstisidonnaista ja osittain laadullista. Se vaatii tulkintaa, ei pelkkää mittaamista.
Organisaatiotutkija Karl Weick kuvasi tätä prosessia käsitteellä sensemaking: organisaatiot eivät vain kerää tietoa, vaan rakentavat merkityksiä siitä. Juuri tässä syntyy Foresight-työn todellinen arvo.
Ihmissuhteet ja organisaatio
Tavallisesti analytiikkaan viittaavissa kirjoituksissa ei pohdita ihmissuhteita ja sille on varmasti montakin syytä. Yksi keskeinen syy on se, että määrällisillä mittareilla tarkastellen tämä kokonaisuus on vaikeasti hahmotettavissa. Voidaanko siis ottaa käyttöön jotain sopivampaa pelikirjaa?
Zeffin People Intelligence-ajattelun näkökulmasta ihmisuhteet ovat yksi keskeinen osa organisaation toimintaa, olipa kyse sitten ulkoisista tai sisäisistä ulottuvuuksista. Voitaisiinko organisaation ihmimillisiä ulottuvuuksia tarkastella paitsi taustapeilistä todetun tuloksen suhteen, myös niiden ennakoitavissa olevaa kehitystä?
Meidän näkökulmastamme tämä on mahdollista ja nostamme esiin ennakoivan tulevaisuusanalyysin: organisaation keskeiset suhteet kehittyvät samankaltaisten vaiheiden kautta, olipa kyse sitten asiakas-, työntekijä-, esihenkilö-, kumppani- tai sidosryhmäsuhteista.
Asiakkaat, työntekijät ja kumppanit kulkevat usein polun, jossa suhde organisaatioon syvenee ajan myötä. Suhde voi kääntäen myös alkaa heiketä, ellei siitä huolehdita. Miksi tarkastella esimerkiksi asiakaspoistumaa poikkileikkausdatasta, kun voidaan tarkastella ja ennakoida ajallista kehitystä?
Tyypillisesti organisaation suhteiden kehitys näyttää esimerkiksi tältä:
tietoisuus → harkinta → päätös → käyttöönotto → sitoutuminen → kasvu → suosittelu
Kun tätä kehityspolkua tarkastellaan datan avulla, voidaan tunnistaa signaaleja siitä, mihin suuntaan suhde on kehittymässä.
Esimerkiksi:
- heikkenevä sitoutuminen ennen asiakaspoistumaa
- motivaation muutokset ennen henkilöstön vaihtuvuutta
- kumppanuuksien dynamiikan muutokset ennen yhteistyön hiipumista
Monet “yllätykset” eivät itse asiassa ole yllätyksiä, jos signaalit osataan nähdä ajoissa.
Foresight-kyvykkyys muuttaa organisaation toiminnan ennakoivaksi
Monissa yrityksissä päätöksenteko on edelleen reaktiivista. Ongelma havaitaan vasta kun se on jo näkyvissä tuloksissa. Foresight-ajattelu pyrkii muuttamaan tämän dynamiikan.
Kun organisaatio oppii systemaattisesti tunnistamaan varhaisia signaaleja, päätöksiä voidaan tehdä aikaisemmin ja paremmalla varmuudella.
Tällä on usein neljä keskeistä vaikutusta:
1. Vähemmän strategisia yllätyksiä: Riskit tunnistetaan aikaisemmin.
2. Paremmat kasvupäätökset: Mahdollisuudet nähdään ennen kilpailijoita.
3. Nopeampi päätöksenteko: Johto ei joudu odottamaan täydellistä dataa.
4. Vähemmän siiloutumista: Yhteinen tulkinta datasta vähentää epäselvyyttä.
Tulevaisuuden analytiikka on ihmislähtöistä
Viime vuosikymmenen aikana yritykset ovat rakentaneet vahvoja Business Intelligence -kyvykkyyksiä. Se on ollut tärkeä vaihe datavetoisen johtamisen kehityksessä.
Seuraava vaihe näyttää kuitenkin yhä enemmän keskittyvän ihmislähtöiseen dataan. Ei pelkästään siihen, mitä asiakkaat tai työntekijät tekevät, vaan siihen, mitä heidän käyttäytymisensä tänään kertoo tulevasta.
Kun organisaatiot oppivat yhdistämään ihmislähtöisen datan systemaattiseen analyysiin ja sensemaking-työhön, syntyy uusi kyvykkyys: kyky nähdä kehityssuuntia ennen kuin ne näkyvät numeroissa.
Juuri tämä on Foresight-työn todellinen merkitys. Ei ennustaminen, vaan parempi ymmärrys siitä, mitä on tapahtumassa ennen kuin on liian myöhäistä.
P.S. Vielä pohdittavaa työpaikan kahvipöytään - minkä asian suhteen ennakointikykynne on tällä hetkellä pisimmällä?