Tekoäly mahdollistaa dynaamisen etsinnän
Tekoälyanalyysi mahdollisuuksista ja uhista - mistä on kyse?
Kehittämämme tekoälyhaastattelu mahdollistaa diagnostiset kyselyt, joissa haastattelu syvenee juurisyiden tasolle. Haastattelua edeltää jokin yksiuloitteinen numeerinen arvo, usein NPS, johon liittyen haastattelu toteutetaan.
Mahdollisuuksien ja uhkien analyysissa oli tarpeen soveltaa hieman, sillä ei ollut tarjolla yhtä yksiselitteistä yksiuloitteista mittaria, kuin vaikkapa NPS on ollut aiemmin esittelemässämme vahvuuksien ja kehittämiskohteiden (heikkouksien) analyysissa. Valittiin lähestymistapa, jossa mahdollisuuksia ja uhkia selvitetään kahdessa peräkkäisessä juurisyyhaastattelussa.
- Ensimmäinen avainkysymys oli: “Millaisina näet yrityksemme MAHDOLLISUUDET menestyä strategiamme toteuttamisessa?”
- Toinen avainkysymys oli:“Millaiset ovat yrityksemme kyvykkyydet selvitä strategiaan kohdistuvista UHKISTA?”
Zeffin tekoälyhaastattelun asettaminen on varsin suoraviivaista ja näiden kysymysten lisäksi vain annettiin kontekstiksi kummallekin haastattelulle, että kyse on haastattelun 1 tapauksessa strategisten mahdollisuuksien tunnistamisesta ja vastaavasti haastattelun 2 tapauksessa strategisten uhkien. Näin lopputuloksena syntyy yhteenveto kahdesta eri tekstiavaruudesta sillä näiden haastattelujen yhdistäminen samaan kokonaisuuteen ei olisi mielekästä.
Kuva 1. Esimerkki mahdollisuuksista käydystä tekoälyhaastattelusta yhden vastaajan ja tekoälyn välillä.
Analyysitulokset
On hyvä huomata, että tässä esitelty työtapa eroaa nyt paljonkin Zeffinkin perinteisesti käyttämästä nelikenttäpohjaisesta SWOT-analyysista. Eli käytännössä vastaajilta kysytään diagnostiset kysymykset juurisyiden löytämiseksi ja haastattelu syvenee aina juuri siihen suuntaan, mikä on vastaajalle oleellinen. Toisaalta kyselyn laatija voi hyvällä kysymyksen asettelulla ja kontekstilla tuoda haastattelulle puitteet, jotka antavat hedelmällisen tulkintakehyksen.
Ohessa analyysitulokset kahdesta erillisestä haastattelukierroksesta, kun on haettu erikseen mahdollisuuksia ja uhkia. Kyselyteknisesti molemmissa tapauksissa käytettiin muokattua NPS-kysymystä eli mitattiin “tyytyväisyyttä yrityksen strategiaan”, vaikka tämä ei olekaan se tapa, jossa NPS-kysymystä tulisi käyttää.
Tästä johtuen tekoälyn yhteenveto pienellä 10 vastaajan otoksella oli strategisten mahdollisuuksien kyselyssä seuraava: “Yrityksemme NPS oli 30, mikä osoittaa kohtalaista asiakastyytyväisyyttä strategian toteutuksessa. Vahvuuksista mainittiin erityisesti Laatu ja hinta, Uniikki asemoituminen ja Tiimin työteho. Ei merkittäviä heikkouksia, jotka olisivat vaikuttaneet tulokseen”. Voit testata vastaamista strategiset mahdollisuudet -tekoälykyselyyn tästä.