Perusasiat ovat johtoportaalle ja työsuojeluväelle tuttuja ja hyvä näin!
Jokaisen organisaation toimintaan kuuluu riskejä. Toiminnan jatkuvuuden näkökulmasta on huolehdittava siitä, että riskit eivät ole hallitsemattomia. Jos havaitaan, että tietyn riskin todennäköisyys on kohonnut, tai että sen vaikutukset ovat riskin toteutuessa merkittäviä, on arvioitava: onko riski
a) sellainen, jonka lähde on jo lainsäädännönkin näkökulmasta poistettava,
b) sellainen, joka kuuluu toiminnan luonteeseen ja riski on hallinnassa nykyisin toimenpitein,
c) sellainen, joka voidaan ja tulee poistaa käynnistettävin kehittämistoimenpitein vai
d) siinä määrin epätodennäköinen, että riskin seurantaa ja arviointia voidaan jatkaa ja toimenpiteitä tehdään mahdollisesti myöhemmin.
Kattava seuranta avaa piileviä riskilähteitä
Metodologian ja arviointikehikoiden kritiikkiä kuulee usein, eikä täysin syyttä suotta. Joskus käy kuitenkin niin, että käyttämällä yleistä, vakiintunutta arviointikehikkoa päästään asioiden jäljille, jotka eivät päivittäisen seurannan näkökulmasta välttämättä nouse esille. Työyhteisössä riskejä lasketaan tapahtumille, jotka ovat usein hyvinkin epätodennäköisiä. Tällaisina riskilähteiden tunnistaminen ilman tarkistuslistoja voi käydä työstä tai ainakin se edellyttää jokaisen työvaiheen ja välineistön kattavaa analysointia.
Ikävä kyllä työyhteisöt eivät aina voi tarjota ajallisia resursseja riittävän kattavaan analyysityöhön. Lisäksi pistemäisinä tehdyt analyysit eivät aina mahdollista pitkittäisten trendien seurantaa ja riski on nimenomaan ajan mittaan realisoituva suure - mikä neuvoksi?
Ehdottamani ratkaisu on riskienarvioinnin teko työsuojelulainsäädännön mukaisiin arviointikohteisiin kaksisuuntaisena arviona eli arvioidaan nelikenttäkysymyksellä samanaikaisesti jokaisen riskilähteen osalta riskin todennäköisyyttä ja haitan vakavuutta. Lisäksi ehdotan, että joukkoistetaan arviointityötä eri työyhteisön osiin, jotta päästään kiinni eri tyyppisten töiden riskilähteisiin.
Tulokset voidaan osastokohtaisten tarkastelujen lisäksi vetää yhteen organisaatiotasolla ja niistä voidaan tehdä trendianalyysia eri tarkasteluajankohtien välillä. Edelleen voidaan rakentaa jatkuvan seurannan menettely, jossa yksittäisen riskilähteen noustessa esiin vakavana ja / tai todennäköisenä, saadaan automaattinen ilmoitus työsuojelulle ja johdolle.
Eli perusteet kerran kuntoon, toistot sopivin ajoin, nopea reagointi esiin nouseviin puutteisiin ja kokonaiskuva riskeistä yhteen arviointiraporttiin.
Ratkaisumme nojaa kaksitahoisen arvioinnin mahdollistavaan Zeffin työyhteisön riskien arviointi -pohjaan. Pohjassa on lähdetty työturvallisuuslain 2 luvun 10 §:ssä määritellyistä lakisääteisestä riskiarvioinnista, joka on toteutettu saman lain 5 luvun arviointikohteisiin. Arviointikohteita voi sopeuttaa oman organisaation kannalta oleellisiin riskeihin. Arviointikohteita voi siis poistaa tai muuttaa sen mukaan, millaisesta oman työyhteisön toiminta on.
Käytännön askeleet arvioinnin aloittamiseksi:
Haluatko nopeasti alkuun riskienarvioinnissa? Tutustu työkaluun ja arviointipohjiin: