Kerätäksesi mahdollisimman laadukasta tietoa kyselyillä, on kysymystyypin huolellinen valinta tärkeää. Käyn tässä blogitekstissä läpi yleisimmät kysymystyypit sekä milloin niitä kannattaa hyödyntää.
Kysymystyypin valinta
Kysymystyypin valinnassa on hyvä huomioda niin kerätyn datan laatu kuin myös yksittäinen vastauskokemus. Jokaisen valitun kysymystyypin kohdalla onkin hyvä arvioida, millaista dataa kysymyksestä saadaan ja voidaanko tuon datan perusteella tehdä jokin johtopäätös. Mikäli kysymystyypillä kerättyä dataa on hankala hyödyntää tuloksien analysoinnissa ja päätöksenteossa, on syytä miettiä kysymystyypin vaihtoa tai kysymyksen uudelleenasettelua.
Tämän lisäksi on hyvä huomioda vastauskokemus. Pyri käyttämään sellaisia kysymystyyppejä, joihin vastaajien on helppo vastata. Mikäli kysymystyyppi hankaloittaa kyselyyn vastaamista, vastaaja saattaa lopettaa kyselyyn vastaamisen ennen sen loppua.
Erilaiset kysymystyypit esittelyssä
Vaihtoehtokysymys
Vaihtoehtokysymyksessä vastaaja voi valita yhden tai useamman valinnan annetuista vaihtoehdoista. Tämä kysymystyyppi sopii hyvin etenkin taustatietokysymyksiin. Voit myös halutessasi antaa vastaajan valita useampia vaihtoehtoja.
Vapaapalaute-kysymystyyppi
Vapaapalaute-kysymystyyppiä voi käyttää muun muassa vastaajan mielipiteen kysymiseen kirjallisessa muodossa. Vapaapalautetta on hyvä kerätä lähes jokaisessa kyselyssä. Tämän tiedon avulla saatte helposti lisätietoa sekä tietoa sellaisistakin asioista, joita kyselyssä ei edes hoksattu kysyä.
Janakysymys
Janakysymyksessä vastaaja antaa vastauksensa janalle. Esimerkiksi mielipidettä mittaavassa kysymyksessä vastaaja voi "ei"- tai "kyllä"-vaihtoehtojen sijaan vastata jotakin kieltävän ja myöntävän vastauksen väliltä.
Janakysymys sopii esimerkiksi mielipidettä kysyvään kysymykseen ja käytettäväksi vaihtoehtokysymyksen sijaan.
Muistathan, että mitä laajempi vastausalue janalla on, sitä tarkemmin vastaaja voi vastauksensa antaa.
Range eli janakysymys vaihteluvälillä
Janakysymys vaihteluvälillä on hyvin samantyylinen kuin edellä mainittu janakysymys. Erona on se, että janakysymys vaihteluvälillä -kysymystyypissä vastaaja asettaa vastauksen janalle tietyn pisteen sijaan tietylle välille.
Tätä kysymystyyppiä voi käyttää esimerkiksi sellaisessa tilanteessa, jossa kysytään mielipidettä tuotteen sopivasta hinnasta tietyllä arvovälillä.
Nelikenttäkysymys
Nelikenttäkysymyksen avulla vastaaja arvioi asiaa kahdella eri akselilla yhtä aikaa: esimerkiksi asian onnistumista ja tärkeyttä.
Hyödyntämällä ZEF-menetelmää nelikenttäkysymyksen kanssa, voit helposti priorisoida ja selvittää, mitkä asiat organisaatiossa kaipaavat kehitystä ja missä asioissa organisaatio on onnistunut.
Vetovalikko
Vetovalikko toimii hyvin samantyylisesti kuin vaihtoehtokysymys: vastaaja voi valita annetuista vaihtoehdoista yhden. Valikkokysymys sopii hyvin tilanteisiin, jossa vaihtoehtoja on enemmän kuin viisi.
Valintaruutu
Valintaruutua voi käyttää esimerkiksi yhteystietokysymyksen yhteydessä, kun vastaajalta halutaan varmistaan esimerkiksi uutiskirjeen tilaaminen.
Infoteksti
Kysymyksen sijaan kyselyyn voi lisätä myös infotekstin. Infotekstiä on hyvä käyttää, kun vastaajalle halutaan antaa esimerkiksi lisäohjeistusta.
Lataa ilmainen kyselyopas! Tutustumalla tämän oppaan vinkkeihin opit suunnittelemaan ja toteuttamaan erilaisia kyselyitä sekä keräämään laadukasta tietoa päätöksenteon tueksi.
